sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Silmiä availlaan

Kylläpä on mennyt nopeasti nämä ensimmäiset kaksi viikkoa. Sinänsä tämä on ollut helppoa aikaa: Nella on hoitanut pennut ja minun tehtäväkseni on jäänyt pentujen punnitseminen. Mutta kun kyseessä on kasvattajan ensimmäinen pentue, kaikenlaista ihmeteltävää on riittänyt ja minähän kannan huolta ja stressaan pienistäkin asioista! Öitäkään en ole oikein osannut nukkua, vaan on pitänyt tarkistella, että kaikki on kunnossa. Onneksi kaikki huoli on ollu turhaa, ja pennut kasvavat ja kehittyvät hienosti. Nimetkin ne ovat jo saaneet: ruskeavalkoinen on Nemonella Nessarose eli Nessa ja kolmivärinen on Nemonella Primrose eli Nuppu. Eli meidän pienet ruususet <3 Molemmat nimet ovat peräisin saduista, kuka tietää missä sadussa seikkailee Nessarose ja missä Primrose?

Tänään pennut ovat 12vrk vanhoja. Silmät ovat auenneet eilisen ja tämän päivän aikana ja maailmaa kurkistellaan varovasti. Suurin osa päivästä vielä nukutaan ja välillä käydään maitoa imemässä. Nella ei enää vietä koko aikaa pentulaatikossa, kaipa se tietää, minkä verran pienet tarvitsevat läheisyyttä. Painot nousevat hienosti, Nessa - ahmatti - on jo yli 500g ja Nuppu n. 400g. Kynnetkin leikkasin tänään ensimmäistä kertaa, kun tuntui, että ne jäävät kiinni joka paikkaan ja raapivat Nellan mahaakin. Tästä se vasta alkaa: pentujen kehityksen seuraaminen ja ihmettely. Ja tosiaan tähän asti on päästy helpolla, kun Nella on hoitanut vauvojen hoidon :-) No kohta pääsemme mekin osallistumaan vähän enemmän.

Aika moni on kysynyt, onko pennuilla vielä uusia koteja. En halua mainostaa pentuja missään, ennen kuin vähän näen, mitä niistä tulee ja että kaikki menee varmasti hyvin. Näillä näkymin etsin kyllä pennuille omat kodit, jos vaan löytyy kaikin puolin sopivat kodit! Luultavasti toiselle olisi haussa sijoituskoti, mutta kummalle, sen päätän myöhemmin. Eli antaa ajan kulua, palaan myöhemmin asiaan! Toki jos joku on kiinnostunut pennuista, kannattaa ottaa yhteyttä ja kysellä lisää!


Nessa ja Nuppu rentoutuvat, kuva otettu 11.10.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Synnytys

Meillä on pentuja!

Synnytys alkoi maanantaina 29.9. illalla. Nella oli ollut päivällä ihan normaali, jopa aika pirtsakka. Kävimme mm. pienellä kävelyllä kaikkien koirien kanssa, jonka jälkeen Nella olisi riehunut muiden koirien kanssa pihalla, jouduin vähän toppuuttelemaan, ettei ison mahan kanssa voi riehua :-)

Illalla Nella alkoi kuitenkin läähätellä vähän. Se ei halunnut olla kuitenkaan kodinhoitohuoneessa, jossa pentulaatikko on, vaan makoili sohvalla muiden seurassa. Itse havahduin siihen, että jotain alkaa tapahtua, kun jossain välissä huomasin Nellan kadonneen ja se löytyi pojan sängyn alta kuopsuttelemasta. Sieltä vein Nellan pentulaatikkoon, jossa se oli vielä melko rauhallisena. Joskus kymmenen jälkeen lähdin käyttämään koiria vielä iltapissalla, Nella halusi mukaan. Pissat ja kakat tehtyään se alkoi vetää kuitenkin kauhealla kiireellä kotiin ja kotona se alkoi kovasti läähättää ja pedata pentulaatikkoa. Noin klo 23 tulivat ensimmäiset työntösupistukset. Niitä tuli vielä harvakseltaan, mutta pienestä koirasta oli helppo ne nähdä ja Nella aina ähisi kovasti työntäessään. Klo 23.45 näkyviin tuli ensimmäinen sikiöpussi. Tämän jälkeen supistuksiin tuli tauko. Pitkään aikaan ei tullut yhden yhtä supistusta ja vähän alkoi jo huolettaa. Yritin houkutella Nellaa vähän kävelemään, mutta ensin se ei halunnut lähteä laatikosta minnekään. Vähän myöhemmin pakotin sen hihnassa kävelemään vähän olohuonetta ympäri... kun tulimme takaisin pentulaatikolle, työnnöt jatkuivatkin taas yli puolen tunnin tauon jälkeen. Huh helpotus! Aika tiukassa oli kuitenkin ensimmäisen pennun tuleminen, tuntui, ettei se millään mahdu tulemaan ulos. Vähä vähältä, Nellan työntäessä urheasti, pentu alkoi kuitenkin tulla esiin. Kun pää tuli näkyviin, homma taas pysähtyi joksikin aikaa ja pieneksi hetkeksi meinasi iskeä epätoivo; ei pentu voi mahtua tulemaan kokonaan ulos! Autoin vetämällä varovasti työntöjen tahdissa ja lopulta, Nellan hieman parkaistessa, koko pentu luiskahti lopulta ulos klo 00.35 eli päivä ehti vaihtua syyskuun viimeiseksi. Hieno, kaunis, iso narttupentu! Nella alkoi heti hoitaa ahkerasti pentua ja näytti niin onnelliselta! Punnitsin pennun pikaisesti napanuoran katkaisun ja hetken putsaamisen jälkeen, 175g. Pennun hoitamisen ohella jossain vaiheessa Nella alkoi taas työntää ja toinen pentu tulikin sitten todella nopeasti ja helposti n. klo 1. Vieläkin isompi narttupentu, 191g! Molemmat pennut olivat alusta asti todella eläväisiä ja pontevia.

Aika pian kävi ilmi, että pentuja ei tule tosiaan enempää (ultrassahan näkyi myös kaksi pentua) ja laitoin pennut lämpöpatjalle siksi aikaa, että kävin suihkuttamassa Nellan, vaihdoin pentulaatikkoon puhtaat viltit ja tarjosin Nellalle cocktailin: vettä, jonka seassa oli munankeltuaista ja hunajaa. Ahmien Nella joi sen ja asettui hoitamaan pentuja. Vähän ajan kuluttua se myös söi, jota ei ollut tehnyt kunnolla moniin päiviin. Ihanaa!

Eli kaikki meni niin hienosti kuin voi, ottaen huomioon, että sekä minä että Nella olimme täysin ensikertalaisia. Ensimmäinen yö meni minulla valvoessa, kun halusin varmistaa, että pennut syövät ja ovat tyytyväisiä. Nella oli melko levoton (olisiko ollut jälkisupistuksia) ja läähättävä, se myös nuoli pentuja niin kovasti, että ne irtosivat aina nisältä ja alkoivat vikisten etsiä nisää uudelleen. Vähitellen aamua kohti tilanne alkoi rauhoittua, itse en kuitenkaan voinut jäädä nukkumaan, sillä minulla oli tärkeä laboratio- ja tutkimuskäynti... Onneksi sain ystäväni meille vahtimaan Nellaa ja pentuja aamupäiväksi. Kaikki sujui kuitenkin hienosti, eikä sen koommin ole tarvinnut puuttua Nellan pentujen hoitamiseen :-) Ai niin, toinen pennuista on selvästi väriltään valkoinen-ruskea, toinen valkoinen-musta ruskein merkein, saa nähdä miten paljon sitä ruskeaa lopulta tulee eli onko väri tricolor vai valkoinen-nusta-ruskea.

Täällä ollaan siis hirmuisen onnellisia, pennut ovat ihan mahdottoman suloisia, painot ovat lähteneet heti nousemaan ja Nella-emo toisaan hoitaa niitä huolella. Toivotaan, että kaikki menee jatkossakin yhtä hyvin!